Yhteenveto Armas Järnefelt -työryhmän (1993‒2002) sekä Armas Järnefeltin seura ry:n (2002 alkaen) toiminnasta:
Työryhmän 1993‒2002 jäsenet:
Opiskelija Eino Filppula
Säveltäjä Kaj-Erik Gustafsson
Fil. lis. Antero Karttunen
Fil. maist. Juhani Kolehmainen
Kapellimestari Markus Lehtinen
Musiikkineuvos Heikki Saari, pj
Myyntipäällikkö Mikko Sajari
Professori Hannu Salmi
Professori Matti Tuloisela
Hum. kand. Elisa Paloheimo, sihteeri
1993
Juhani Kolehmainen, Heikki Saari ja Elisa Paloheimo tapasivat 24.8.1993 Eläke-Varman pääkonttorissa, tarkoituksenaan keskustella Armas Järnefeltin muiston vaalimisesta sekä hänen poikansa, hammaslääkäri Arvid Järnefeltin hallussa olleesta käsikirjoitusarkistosta, jonka hän oli lahjoittanut Helsingin Yliopiston kirjastolle.
Heikki Saari lupasi ottaa yhteyden Yleisradion musiikkipäällikköön Antero Karttuseen, ja lokakuussa 1993 muodostettiin työryhmä asiantuntijajäsenineen, jonka tehtävänä on käynnistää Armas Järnefeltin sävellys- ja kapellimestarityön tutkimus ja tunnetuksi tekeminen.
1994
Kangasniemen Musiikkiviikkojen laulukilpailuissa finalistit lauloivat Armas
Järnefeltin yksinlauluja.
14.8. Järnefeltin syntymästä 125 vuotta. Yleisradio huomioi juhlavuoden ohjelmistossaan kesällä 1994.
Martti Haapakosken (Yle) Järnefelt-artikkeli Finnish Music Quarterly -lehdessä nro 3/94.
1995
Matti Tuloiselan toimittama yksinlaulukokoelma ilmestyi, Edition Fazer (A Division of Warner Chappell Music Finland Oy) kustantamana.
Kangasniemen Musiikkiviikkojen ohjelmassa pidettiin Järnefelt-konsertti heinäkuussa. Esiintyjät: Eero Heinonen, Jan Söderblom, Merja Wirkkala ja Raimo Laukka. MTV tallensi konsertin.
1996
Uudenvuodenpäivänä nähtiin MTV:n edellisen vuoden heinäkuussa Kangasniemen Musiikkiviikkojen ohjelmasta nauhoittama Järnefelt-konsertti.
Eino Filppula jakoi alustavan teosluettelon työryhmän jäsenille.
1997
Ruotsalainen klassisen musiikin ensilevytyksiin erikoistunut levy-yhtiö, Sterling kustansi ja julkaisi cd-levyn Järnefeltin orkesterimusiikista. Levyllä esiintyy Gävlen sinfoniaorkesteri johtajanaan Hannu Koivula. The Orchestral Music of Armas Järnefelt (Sterling CDS 1021-2).
1998
Kansallisoopperan ensemble esitti Järnefeltin kantaatin ”Elämän laulu” kuoro-osuuden Raha-automaattiyhdistyksen 60-vuotisjuhlassa. Kantaatin orkesterimateriaali on valitettavasti kadoksissa.
1999
Kokoelmavihko Järnefeltin mieskuorolauluja ilmestyi Heikki Saaren toimittamana ja Sulasolin kustantamana.
Elämänkertaprojektin suunnittelu käynnistyi.
2000
Tehtiin päätös Järnefelt seminaarin järjestämisestä Turussa.
2001
Levy-yhtiö Ondine lupautui tuottamaan ja julkaisemaan cd-levyn Järnefeltin tunnetuimmista yksinlauluista. Laulajina Jorma Hynninen ja Camilla Nylund, pianistina Ilkka Paananen.
Levyn kustantamiseksi päätettiin hakea apurahaa Kulttuurirahastolta, ESEK:iltä sekä Työeläkeyhtiö Varma-Sammolta. Levyn rahoittamiseen osallistuivat ESEK, Varma-Sampo ja Armas Järnefeltin seura.
Järnefelt seminaari pidettiin Turussa Sibeliusmuseon tiloissa 2.11.2001. (Valokuvia tilaisuudesta historian arkistokansiossa.)
2002
Armas Järnefeltin seura ry perustettiin 8.4.2002 ja rekisteröitiin 2.10.2002
2003
Yleisradio teki koosteohjelman kaikesta tuolloin saatavilla olleesta Järnefeltin musiikista. Lisäksi Yle teetti kantanauhat useasta Järnefeltin laulusta, joista Ylellä ei aikaisemmin ollut kantanauhaa ja joita ei ollut äänitetty. Nauhoitukset teki pianisti Ilmo Ranta sekä baritonit Jaakko Kortekangas ja Sauli Tiilikainen. Yleisradio nimesi Armas Järnefeltin ”Kuukauden säveltäjäksi” huhtikuuksi 2003. Musiikki teemaan liittyvine haastatteluineen (Heikki Saari) ja esitelmineen lähetettiin YLE Ykkösellä tiistaisin klo 10 ‒11 alkaen 1.4.2003. Kaksi päivää aikaisemmin 30.3. Petri Sariola esitteli tulevan huhtikuun säveltäjän tunnin ohjelmassa nimeltä ”Armas Järnefelt ‒ kehtolaulun säveltäjä”. Ohjelmasarja sisälsi paljon Järnefeltin musiikkia, jota aikaisemmin ei ollut radiossa kuultu. Muun muassa Järnefeltin pääteos, Sinfoninen Fantasia, kuultiin ensimmäistä kertaa sitten maaliskuussa 1895 tapahtuneen kantaesityksen, nyt Hannu Linnun johtaman Radion sinfoniaorkesterin esittämänä. (Raportti koko Armas Järnefelt -huhtikuun ohjelmista on tallennettu historian arkistokansioon.)
Levy-yhtiö Ondinen tuottaman cd-levyn ”Armas Järnefelt ‒ Lieder” (ODE 1029-2) julkistamistilaisuus pidettiin 11.9. Sibelius-Akatemian Wegelius-salissa. Professori Matti Tuloisela kertoi äänilevyn laulujen valinnoista, ja professori Jorma Hynninen esitti muutaman levyllä kuultavista lauluista pianisti Ilkka Paanasen kanssa. Hufvudstadsbladetin musiikkiarvostelija Mats Liljeroos: ”Var har dessa sånger hållits gömda?”
Maalis- ja huhtikuussa Akateeminen mieskuoro Psaldo äänitti Järnefeltin mieskuorolauluja Finlandia Recordsille, jonka tarkoitus on julkaista lauluista cd-levy vuoden 2004 aikana.
2004
Akateeminen mieskuoro Psaldo äänitti cd-levyn ”Laulajan koti”, jolla on 16 Järnefeltin mieskuorolaulua (mieskuorolauluja on kaikkiaan 24). Levyn julkaisi Finlandia Records. Julkistamiskonsertti pidettiin Helsingin konservatoriossa 11.2.2004. Kuoroa johti Heikki Saari, ja solisteina lauloivat Ritva Auvinen ja Esa Ruuttunen. Finlandia Records 2564-60754-2.
2005
Marraskuussa Radion sinfoniaorkesteri esitti elokuvakonsertin Mauritz Stillerin Ruotsissa 1919 ohjaamasta Johannes Linnankosken romaanin ”Laulu tulipunaisesta kukasta” mukaan tehdystä mykkäfilmistä. Armas Järnefeltin elokuvaan säveltämän musiikin partituurin oli luvatta ja omiaan musiikkiin lisäillen koonnut amerikkalainen Robert Israel. Elokuvaa ei Suomessa ollut nähty sinfoniaorkesterin säestyksellä 80 vuoteen, ja partituurin uskottiin lopullisesti kadonneen, kunnes ruotsalainen tutkija Ann-Kristin Wallengren sen löysi.
Johannes Linnankosken romaanin pohjalta laadittu elokuva oli kansainvälinen menestys. Yhtenä syynä menestykseen oli Järnefeltin musiikki, joka on ensimmäinen oma elokuvapartituuri pohjoismaiseen pitkään elokuvaan. Ensi-illan aikoinaan johti Tukholman Kuninkaallisen oopperan hovikapellimestarina toiminut Järnefelt.
2006
Seuran hallitus teki päätöksen Armas Järnefelt kotisivujen luomisesta. Perilliset kustantavat luomistyöt ja luovuttavat valmiiden sivujen kaikki oikeudet ja siirtävät velvollisuudet, kuten ylläpitokustannukset, seuralle sivujen valmistuttua.
2008
Hämeenlinnassa 5.3. ja Lahdessa 6.3. oli Armas Järnefelt -sävellyskonsertti (Sinfonia Lahti johtajanaan Jaakko Kuusisto). Seuran jäsenistä muutama oli Hämeenlinnan-konsertissa. Lahteen tehtiin 6.3. tilausbussilla matka, johon osallistui 41 seuran jäsentä.
Armas Järnefeltin kuoleman 50-vuotispäivänä 23.6. järjestettiin haudalla muisto-tilaisuus, jota omaisten ja jäsenistön lisäksi kunnioittivat Sibelius-Akatemian ja Suomen Säveltäjät ry:n edustajat ja YL:n kvartetti.
16.9. Temppeliaukion kirkossa oli Kaartin soittokunnan konsertti, jossa esitettiin Järnefeltin ”Korsholman” puhallinorkesterisovitus.
Itsenäisyyspäivänä 6.12. Helsingin kaupunginorkesteri esitti iltapäivämatineassaan Järnefeltin kantaatin ”Isänmaan kasvot”.
2009
Elämäkerta teoksen, ”Armas Järnefelt Kahden maan mestari” julkaisutilaisuus pidettiin SKS:n tiloissa 19.5.2009. (Elokuussa 2009 tuli kuluneeksi 140 vuotta Armas Järnefeltin syntymästä.) Teoksen julkaisemista tukivat taloudellisesti Suomen Kulttuurirahasto, Sibelius-kollegio, Waldemar von Frenckells stiftelse ja eräs yksityishenkilö.
Helsingin kaupunginorkesterin konsertit 27. ja 28.5 Musiikkitalossa, ohjelmassa Lyyrinen alkusoitto.
Kesäkuussa Naantalin Musiikkijuhlilla kantaesitettiin Järnefeltin Sarja F-duuri viululle ja pianolle täydellisessä muodossaan. Teos oli jäänyt Järnefeltiltä keskeneräiseksi 1892, jolloin konsertissa Vaasassa 2.10.1892 teoksesta esitettiin vain kaksi ensimmäistä osaa, esittäjinä Armaat Westerlind ja Järnefelt. Kolmatta osaa eli finaalia oli sävelletty vain kaksi nuottilehteä, kolmannella lehdellä ollessa vain nuottiavain ja sen jälkeen tahtiviivat! MuT Timo Virtanen oli täydentänyt lopun Järnefeltin mallin mukaan.
16.7. oli Espoon kirkossa Urkuyö ja aaria -festivaaliin kulunut konsertti, jossa Camilla Nylund lauloi Järnefeltin lauluja (Leivo, Solsken, Aallon kehtolaulu, En spel- och dansvisa ja Toivoni) pianisti Marita Viitasalon kanssa.
16.9. Nylund ja Viitasalo esittivät saman ohjelman tamperelaisille Tampere-talossa.
Helsingin Kirjamessuilla 22.‒25.10. oli Katri Vala -salissa yleisötilaisuus, jossa Hannu Salmi ja Kimmo Korhonen kävivät kiintoisan keskustelun Armas Järnefeltin toiminnasta säveltäjänä ja kapellimestarina sekä hänestä kertovan kirjan toimittamisesta.
2.11. Wagner-seura järjesti Annantalossa esitelmätilaisuuden, jossa Hannu Salmi kertoi Armas Järnefeltin merkityksestä wagnerismin levittäjänä Suomessa ja Ruotsissa.
19.11. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura järjesti tilaisuuden, jossa esiteltiin suvun eri jäsenistä toimitettuja kirjoja. Akateeminen mieskuoro Psaldo esitti Järnefeltin mieskuorolauluja. Ohjelmassa oli myös paneelikeskustelu aiheesta ”Taiteilijan urat ja roolit Alexander ja Elisabeth Järnefeltin perheessä”. Keskustelijoina Juhani Niemi, Hannu Salmi, Suvi-Sirkku Talas ja Marko Toppi. Lopuksi näyttelijä Helka-Maria Kinnunen luki otteita Järnefeltien kirjeistä teemalla omituinen perhe.
2010
Inkoon kirkossa oli Musik vid havet -musiikkiviikkojen avajaiskonsertti 18.6., jossa Ruusamari Teppo (Sibeliuksen tyttärentyttären tyttärentytär) esitti ensin pianolla Järnefeltin ”Kolme pianokappaletta opus 4” ja ”Vasti valssin”, minkä jälkeen Ruusamari Teppo ja Oliver Triendl esittivät pianosovitukset nelikätisesti teoksista ”Lapsuuden ajoilta” ja ”Preludium”. Lopuksi Ruusamari Teppo, piano, ja Nonna Knuuttila, viulu, esittivät teoksen ”Romanssi”. (Kopio nettiarvostelusta historian arkistokansiossa.)
Sama konserttiohjelma kuultiin myöhemmin kesällä Aino Acktén kamarifestivaalisarjan konserttina Eläintarhanhuvila 14:ssä festivaalin jouduttua evakkoon Tullisaaren huvilasta 2011.
Lokakuussa BIS levy-yhtiö julkaisi Armas Järnefelt -levyn, jolla Sinfonia Lahti soittaa Jaakko Kuusiston johdolla teokset ”Sinfoninen Fantasia”, ”Berceuse”, ”Serenadi” ja ”Sarja Es-duuri” (BIS-CD-1753).
Marraskuussa Hämäläisen-osakunnan Laulajat julkaisi Helsingin kaupunginmuseon tuella 1800-luvun kuoromusiikkia sisältävän levyn, jonka nimi on ”Ajan aallot”. Nimi viittaa levyllä olevaan Järnefeltin sekakuorolauluun ”Ajan aallot”. Toinen levyllä oleva Järnefeltin laulu on ”Muut ne kuuli kirkonkellon” (HKMCD4).
2012
1.6.2012 paljastettiin Severi Blomstedtin suunnittelema vitriini Sibelius-Akatemian tiloissa Musiikkitalossa. Vitriiniin näytteille asetettiin kuvia, kirje-kopioita, nuottikäsikirjoitusten kopioita ja esineitä seuran lahjoituksena. Seura oli saanut materiaalin lahjoituksena Järnefeltin perillisiltä. Samassa yhteydessä Armas Järnefeltin seura lahjoitti Sibelius-Akatemialle perillisiltä saamansa Vilho Sjöströmin Armas Järnefeltistä maalaaman muotokuvan, jonka tilauskappale on Ylioppilaskunnan Laulajien omistuksessa sijoitettuna Vanhan Ylioppilastalon harjoitussalin seinälle. Niin ikään lahjoitettiin toisinto kuvanveistäjä Hugo Bernhard Larssonin tekemästä ja Tukholman kuninkaanlinnassa 5.2.1926 pidetyssä Hovikapellin 400-vuotisjuhlassa Hovikapellille lahjoittamasta sen hetkisen Ensimmäisen Hovikapellimestarin (Armas Järnefelt) rintapystistä. (Lahjakirja liitteineen historian arkistokansiossa.)
Kesäkuun 27. päivänä oli Mikael Agricolan kirkon seurakuntasalissa tarjolla Ann-Christin Högnabban ja Stefan Lindgrenin konsertti, jossa he esittivät äsken ilmestyneeltä levyltään lauluja, joita Palmgren, Melartin ja Järnefelt olivat omistaneet Aino Acktélle, Maikki Järnefeltille tai Ida Ekmanille. Konsertti kuului aikaisemmin Aino Acktén huvilalla Helsingin Laajasalossa Tullisaaressa järjestettyyn Aino Acktén kamarifestivaali ry:n festivaalisarjaan, joka oli Tullisaaren huvilan kosteusvaurioiden vuoksi joutunut evakkoon Tullisaaresta.
7.11.2012 julkaistiin Suomen Tukholman suurlähetystön tiloissa pidetyssä julkaisukonsertissa sopraano Ann-Christin Högnabban ja pianisti Stefan Lindgrenin levy ”Bortom Fjärdens våg ‒ Yli vuonon veen”. Levyllä on suomalaisten säveltäjien ruotsinkielisiin teksteihin säveltämiä lauluja. Kahdeksan Järnefeltin laulun lisäksi levyllä on Selim Palmgrenin, Erkki Melartinin ja Erik Fordellin lauluja (nosag CD 202).
2013
31.3. avattiin Ateneumissa Eero Järnefeltin 150-vuotisnäyttely. Osana avajaisia esitti Amici Cantus -kuoro Hannu Norjasen johdolla juhlakonsertin Ateneumin komeassa portaikossa. Konsertti koostui Armas Järnfeltin lauluista. (Ohjelma historian arkistokansiossa.)
2014
9.11.2014 julkaistiin Tukholman Finska kyrkanissa Ann-Christin Högnabban ja Stefan Lindgrenin levy ”Våg, våg, slå åter”. Levyllä on O. Merikannon, Palmgrenin ja Järnefeltin lauluja. Järnefeltiltä on 12 laulua (nosag CD 216).
2015
Julkaistiin Kungliga Musikaliska Akademin, Svenska Litteratursällskapet i Finlandin ja Bokförlag Atlantiksen yhteistyönä Lasse Zilliacuksen ruotsin kielelle kääntämä ja editoima Järnefeltin elämänkertateos nimellä ”Armas Järnefelt. Kompositör och kapellmästare i Finland och Sverige”.
2016
Julkaistiin viulisti Jaso Sasakin ja pianisti Marko Hilpon levy ”Suomalaisen viulumusiikin klassikoita” (JSCD01). Levyllä on ensitaltiointeina Armas Järnefeltin ”Romanssi” ja Timo Virtasen täydentämä Järnefeltiltä keskeneräiseksi jäänyt ”Sarja F-duuri” sekä ”Berceuse” viululle ja pianolle.
Julkaistiin 10 cd-levyn kokoelmaboksi: Armas Järnefelt Edition 1904‒1950. Kokoelma sisältää kaiken löytyneen Armas Järnefeltin esittämän tai johtaman musiikin, puhdistettuna ja digitalisoituna. Varsin merkittävä taltiointi: Helsingin Sanomien Vesa Sirénin arvion mukaan: ” Viiden tähden suoritus!”
2017
1.1.2017 alkaen otti seura hallituksen aikaisemmin tekemän päätöksen mukaisesti Järnefelt www-sivut hallintaansa. Järnefeltin perikunta on vastannut www-sivujen luomisesta, verkkotunnusten, (armasjärnefelt. fi ja armasjarnefelt.fi) varaamisesta sekä vuosimaksuista ja Web hotellin vuokrista muodostuvista kustannuksista. Kun sivut valmistuivat vuoden 2016 aikana, luovutti perikunta sivut seuran hallintaan.
Elokuva ”Laulu tulipunaisesta kukasta”, johon Armas Järnefelt oli säveltänyt musiikin, esitettiin elokuvakonserttina Oulun Madetojan salissa 16.3. ja 17.3. Nyt saatiin päätökseen monivuotinen työ alkuperäisen musiikin restauroimisesta vastaamaan osin tulipalossa tuhoutunutta Svenska Filminstitutetin toimesta restauroitua filmiä. Partituurin täydentämisen ja restaurointityön tekivät Jani Kyllönen ja Jaakko Kuusisto. Maaliskuisissa elokuvakonserteissa musiikin esitti Oulun kaupunginorkesteri Jaakko Kuusiston johdolla.
Samanlainen elokuvakonsertti esitettiin myös Joensuussa Carelia-salissa 12.10. ja Kajaanissa 13.10.
2018
Tactus Oy kustansi ja julkaisi ”Laulu tulipunaisesta kukasta”- elokuvan musiikin restauroidun esitysmateriaalin vuokramateriaalina.
Fennica Gehrman Oy uusintajulkaisi teoksen ”Romanze” nuotin, kun alkuperäinen kustantaja oli jo aikaa sitten lopettanut toimintansa.
2019
150-juhlavuoden aktiivinen tiedottaminen erilaisten tapahtumien aikaansaamiseksi ja tapahtumien oma järjestäminen.
(Linkki tapahtumiin) Yli 50 eri tapahtumaa.
Levy-yhtiö Ondine julkaisi kaksois-cd-levyn elokuvan ”Laulu tulipunaisesta kukasta” musiikista, jonka Gävle Symfoniorkester soittaa Jaakko Kuusiston johdolla (ODE 1328-2D).
Sulasol julkaisi nuottivihon ”Armas Järnefeltin sekakuorolaulut”.
Fennica Gehrman Oy julkaisi vuonna 2018 löytyneen satunäytelmän ”Miranda” musiikin orkesterimateriaalin librettoineen. Näytelmä esitettiin Lahdessa helmikuussa.
Tactus Oy julkaisi Järnefeltin elokuvamusiikista muokkaaman orkesteriteoksen ”Forsfärden” esitysmateriaalin vuokramateriaalina.
Fennica Gehrman Oy julkaisi transkription Sveriges Radion äänitteeltä ”Berceuse” pianotriona, joka todennäköisimmin oli Järnefeltin itsensä sovittama.
Fennica Gehrman Oy julkaisi partituurin Järnefeltin vuonna 1902 Kansallisteatterin avajaisiin 1902 säveltämästä ”Juhla-alkusoitto” -teoksesta. Helsingin kaupunginorkesteri uusintakantaesitti teoksen Suomalaisen musiikin päivänä 8.12.2019.
2021
Fennica Gehrman Oy julkaisi puhallinorkesteri sovituksen ”Juhla-alkusoitto” teoksesta, jonka alkuperäisversion orkesterille Armas Järnefelt oli säveltänyt Kansallisteatterin uuden rakennuksen vihkijäisiin 1902. Sovituksen puhallin-orkesterille on tehnyt tunnettu professori Robert J. Ambrose.
Fennica Gehrman Oy julkaisi satunäytelmän ” Miranda” musiikin esitysmateriaalin, jonka Luukas Hiltunen oli sovittanut orkesterisarjaksi. Satunäytelmä ”Miranda” on Jalmari Finnen Topeliuksen saturunosta ”Miranda” lastennäytelmäksi muokkaama.
Lahteen, Lahden konservatorioon sodan melskeistä evakuoiduista Viipurin Musiikkiopiston ja Viipurin Musiikinystäväin orkesterin arkistoista löytyneet Armas Järnefeltin orkesteriteosten,” Heimathklang”, ”Suomalainen rapsodia” ja ”Pastorale”, alkuperäisversioiden orkesterimateriaalit saatiin kopioitua ja toimitettua Fennica Gehrmanille tutkittavaksi mahdollisen julkistamisen varalta.
Fennica Gerhrman on julkaissut orkesterimateriaalit aikaisemmin tunnetuista samojen teosten pienemmälle orkesterille Ewald Nigisch´in tekemät sovitukset.
19.11. julkaistiin Armas Järnefeltin pianomusiikkia sisältävä cd-levy ”Complete Piano Works (Alba ABCD 506)”. Pianistina on Janne Oksanen, joka piti julkaisupäivänä levynjulkistamiskonsertin Temppeliaukion kirkossa. Paikalla oli myös useita seuran jäseniä. Uudelle levylle on koottu Järnefeltin koko pianotuotanto. Alkuperäisten pianokappaleiden lisäksi levy sisältää Järnefeltin omat pianosovitukset muiden säveltäjien kappaleista sekä muiden säveltäjien sovitukset Järnefeltin musiikista. Kaikki tämä on nyt ensi kertaa yksissä kansissa. Kahdessa nelikätisessä kappaleessa toisena pianistina on Janne Oksasen opettaja Risto-Matti Marin, joka esiintyi myös konsertissa.
Armas Järnefeltin seura ry osallistui osaltaan, muiden sukuyhteyteen kuuluvien nimikkoseurojen tapaan Kuopiossa olleen ja melkein unohduksiin joutuneen ”Järnefelt haudan” kunnostukseen ja hautakivissä olleiden virheellisten tietojen korjaamiseen. Samassa haudassa Kuopiossa on kahdeksan vainajaa, nimiltään Järnefeltejä, Gräsbeckejä ja Grahneja mutta erilaisista sukunimistään huolimatta on jokainen haudan vainaja joku Järnefelt-niminen, jonkun Järnefelt-nimisen puoliso tai syntyjään Järnefelt-nimisen lapsi. Haudassa lepää Armas Järnefeltin isän, August Alexanderin äiti, Aurora Fredrika Järnefelt os. Molander, yksi Armaan siskoista; Elliida eli ”Liida” Järnefelt ja Vielä August Alexanderin vanhemman veljen Klas Erik´in nuorin tytär Saimi Järnefelt .
2022